Hakan pelaajat palasivat kotiin Erasmus+ vaihdosta Portugalista
Kajaanin Haka ryJulkaistu: 11.05.2022 10.49

Hakan pelaajat palasivat kotiin Erasmus+ vaihdosta Portugalista

Maanantaina 25.4. herätyskello soi siinä viiden aikoihin aamulla. Kajaanin Rautatieasemalle oli määrä kokoontua klo 6.00, josta sitten lähdetään viiden opiskelijan ja yhden KAO:n opettajan kanssa kohti kahden viikon Erasmus+ vaihtoa Portugaliin. Opiskelijat, jotka Kajaanista mukaan pääsivät, olivat kaikki Kainuun Ammattiopiston opiskelijoita, joita myös yhdisti jalkapallon pelaaminen Kajaanin Hakassa. Jonne, Elias ja Sampo pelaavat Hakan P17 joukkueessa sekä ovat mukana VRUA Akatemiassa. Jessica ja Kiia pelaavat uudessa KajHan naisten joukkueessa. Ryhmäämme liittyi vielä mukaan Helsingissä Saku ja Nico, jotka myös ovat aikanaan futista harrastaneet, mutta opiskelevat nyt Vuokatissa liikunta-alaa ja olivat tästä syystä tutustumassa Portugalin liikunta-alan opiskeluihin.

Helsinki-Vantaa lentoasemalta ensimmäiseksi lennettiin Frankfurtiin, joka muuten on Euroopan kolmanneksi suurin lentoasema Lontoon Heathrowin ja Pariisin Charles de Gaullen jälkeen. Vilinää siis riitti vähän enemmän kuin Kajaanin lentokentällä. Frankfurtista oli sitten jatkolento Portoon, jonne saavuimme paikallista aikaa noin klo 23.00. Portugalissa aikaero on 2 tuntia vähemmän verrattuna Suomeen. Portosta vuokrasimme minibussin, johon meidän koko porukka sopivasti mahtui. Minibussilla vielä noin tunnin matka Aveiroon, jossa tulisimme majoittumaan koko meidän kaksi viikkoisen ajan. Paikallista aikaa 00.30 (02.30 Suomen aikaan) hotellihuoneeseen eli matkaa tehtiin yhteensä reilu 20 tuntia.

Aveiro tunnetaan Portugalin Venetsiana. Kaupungista löytyy kanaaleja, joissa voi jokiveneillä kulkea. Talot ovat erittäin värikkäitä ja kahta samanlaista ei löydy vierekkäin. Keskustasta on reilu 10 km Atlantin rannalle Costa Novalle, jossa jatkuu talojen erilainen väriloisto. Paikka on myös surffaajien suosiossa, sillä ajoittain rannalla on erittäin isoja aaltoja. Erittäin kaunis kaupunki, josta löytyi erilaista nähtävää usealle päivälle.

Pari ensimmäistä päivää Aveirossa olivat sateiset ja hieman vilpoisat 14-15 astetta eli perinteinen Suomen kesä. Onneksi reissun aikana sää oli pääasiassa poutainen ja lämpötila pyöri päivisin reilussa 20 asteessa. Aveirosta matkaa meidän koululle, joka oli nimeltää Jobra, oli sellaiset 20 km. Tämä matka taittui mukavasti joka aamu pikkubussilla 20 minuuttiin. Meidän porukka tulisi olemaan koko ajan mukana liikunta-alan opiskelijoiden kanssa. Heidän mukanaan ohjelmassa oli erittäin paljon erilaisia liikunta-aktiviteetteja. Yleensä 2-3 liikuntasessioita päivässä. Liikunta-ala on ollut Jobrassa vasta kolme vuotta. Koulu onkin pääasiassa musiikki-, teatteri- ja taidekoulu, ja tämä kyllä näkyi koulun arjessa. Ensimmäisenä päivänä kun tutustuttiin kouluun, niin pääsimme kuuntelemaan tervetuliaiskonsertin, jossa mm. soitettiin Sibeliuksen Finlandia erittäin komeasti. Musiikkia soitettiin välitunneilla koulujen käytävillä koko ajan, joten ei ollut epäselvyyttä millaisessa koulussa ollaan. Liikunta-ala uutena tulokkaana selvästi hakee vielä rooliaan koulussa. Liikuntapaikat ovat loistavasti kaikki erittäin lähellä koulua, kuten urheilukenttä, liikuntasali, padel- ja koriskentät sekä uimahalli. Välineistö ja olosuhteiden kunto ei enää kuitenkaan ollut ihan parasta laatua. Liikunta-ala on kuitenkin Jobrassa koko ajan kasvamassa ja heille on tulossa oma koulunsa tulevaisuudessa. Opiskelijat hakeutuvat Jobraan ympäri Portugalia ja sen näkee, kun kysyy pelaajien suosikki joukkuetta. Paljon on Porto, Benfica ja Sportingin faneja.

Ensimmäisellä viikolla koulussa ohjelmassa oli voimaharjoittelua eri muodoissa niin sisällä kuin ulkokuntosalilla, aerobicia ja zumbaa, futsalia, lentopalloa, uintia ja vähän kevyempää tekemistä, kuten bocciaa. Opettajina meillä koulussa toimivat Rogerio, Jorje, Antero sekä Renata. Tiistai-, keskiviikko sekä torstai-iltaisin oli lisäksi jalkapallon lajitreenit. Sampo, Jonne ja Elias kävivät SC Fermenteloksen harjoituksissa. Joukkueella on erittäin pitkä historia, sillä se on perustettu 1930. Seuralla oli oma pieni stadion, josta löytyi joukkueen pukuhuoneet, lääkintähuone, yksi huone, jossa kylmä-kuuma-altaat, pyykkitupa, valmentajien huone sekä kokoustila. Tietysti myös sporttibaari, jossa paikalliset pukumiehet istuivat iltaa joka kerta, kun sinne mentiin. Tämän hetken joukkue koostui aikuisista miehistä iältään 24-30v ja he olivat. ns. puoliammattilaisjoukkue. Seura oli juuri tippunut sarjaporrasta alemmas, joten valmennuksessa sekä pelaajistossa oli tapahtunut muutoksia. Joukkue oli periaatteessa 4. divisioonajoukkue, jos oikein ymmärsin. Fermenteloksen mukaan päädyimme, koska Jobran liikuntapuolesta vastaava opettaja Rogerio oli joukkueen fysiikkavalmentaja. Jessica ja Kiia kävivät taas sitten Club de Albergarian U19 treeneissä. Joukkue pelaa ikäluokkansa Ykköstä ja tämän seuran treeneihin Jessica ja Kiia menivät, koska samassa joukkueessa oli opiskelijoita joiden kanssa päivät koulussa vietettiin. Voi siis sanoa, että päivät olivat täynnä ohjelmaa, kun koulu alkoi yleensä klo 9.00 ja päättyi klo 14-16.00. Siitä hotellille, vähän välipalaa ja aina iltatreeneihin. Onneksi meillä oli käytössä tosiaan minibussi, jota Lasse jaksoi ajaa päivät pitkät ja kuljettaa pelaajia paikasta toiseen. Kahden viikon aikana kilometrejä kertyi miltein 2000 km, jossa on kylläkin mukana pari Porton reissua, jotka Lasse teki, kun kävi viemässä muiden alojen opiskelijoita Porton lentokentälle.

Ensimmäisen viikon lauantaina pääsimme vierailemaan Hakan edustusjoukkueen päävalmentajan Luis Figueiredon kotikaupungissa Aroucassa. Aamu alkoi sillä, että Luis soitti puhelun, että menette ensimmäisenä tapaamaan Aroucan pormestaria. Ei muuta kuin viemään terveiset Kajaanista ja samalla saimme kuulla Aroucan historiaa. Aroucan reissulla pääsimme käymään yhdellä Portugalin hienoimmista nähtävyyksistä eli Arouca 516. Tämä on maailman suurin riippusilta, joka nimensä mukaisesti on 516 m pitkä. Sillalle pitää yleensä ostaa liput hyvissä ajoin, mutta me emme tätä ehtineet tehdä. Kuitenkin kiitos Luisin ja Aroucan pormestari, Margarida Belémin, saimme kuitenkin mahdollisuuden päästä sillalle normaalin aikataulun ulkopuolella. Aroucan reissulle mahtui myös mielenkiintoinen futisottelu, kun pääsimme seuraamaan Portugalin Liigan ottelua FC Arouca – Portimonense. Transfermarktin mukaan FC Aroucan pelaajien arvo on n. 14 miljoonaa ja Portimonensen n. 21 miljoonaa. Esimerkiksi HJK:n pelaajien arvo on n. 7 miljoonaa. Tämä jo kertoo, että minkä tason joukkueista on kyse. Pelissä oli kovat panokset, kun FC Arouca taistelee tiukasti sarjapaikastaan. Kotiyleisön kannalta peli vielä päättyi onnellisesti, kun Arouca voitti 1-0. Lisäksi kuulimme, että Hakan miesten edustusjoukkue oli myös voittanut oman kauden avauksen Vaasassa 1-0, joten erittäin hieno futispäivä.

Sunnuntaina oli virallisesta ohjelmasta vapaa päivä, mutta kun tarjolla oli SC Fermenteloksen peli, niin pitihän sitä käydä katsomassa. Fermentelos kohtasi sarjakärki Alban ja en tiedä oli meidän poikien mukana ololla treeneissä vaikutusta, mutta Fermentelos voitti ottelun näyttävästi 5-1. Joukkueella on vielä muutama peli kautta jäljellä ja he taistelevat vielä tiukasti sarjanoususta.

Toinen Portugalin viikko jatkoi samaa rataa eli päivällä koulua ja illalla futistreenit, paitsi maanantai oli vapaa ilta. Koulussa oli toisella viikolla edelleen musiikkiliikuntaa, jota tuntui olevan aika paljon. Lisäksi kuntosalia ja pelasimme jalkapalloa, tennistä ja meille vähän vieraampaa roller hockeyta. Lajissa käytetään rullaluistimia, joissa on neljä rengasta, mutta kaksi edessä ja kaksi takana. Vauhdikas ja vaarallisen tuntuinen laji vaikka kontaktit olivat kielletty. Yhtenä päivänä kävimme tekemässä pienen pyörävaelluksen ja melontareissun BioRia nimessä paikassa.

Perjantai-lauantai oli sitten matkustuspäivät takaisin Kajaaniin. Perjantaina hotellihuoneet luovutettiin klo 10.30 ja Helsingissä oltiin klo 01.40 lauantaina. Yö vietettiin Vantaalla ja lauantaina junalla takaisin Kajaaniin. Kyllähän taas kotimatkalle riitti pituutta. Kokonaisuudessaan erittäin onnistunut reissu. Paljon uusia kokemuksia ja uusia ystäviä. Portugalilaisissa nuorilla ei ole englanninkielen taito niin hyvää kuin suomalaisilla mutta Google Translate oli kovalla käytöllä. Portugalilaiset ovat kuitenkin paljon sosiaalisesti rohkeampia, joten heitä ei pienet kieliongelmat hidasta. Tästä yhteystyö sen kuin jatkuu, sillä 9.-20.5. Jobran viimeisen vuoden liikunta-alan oppilaat tulivat Kajaaniin ja Vuokattiin tutustumaan meidän kouluihin, futikseen ja ylipäätään alueen mahdollisuuksiin. Tiedä vaikka joku heistä hakisi tulevaisuudessa KAMK:n opiskelemaan englanninkieliselle liikunnanohjaajakoulutukselle. (Karri Hentilä, Kajaanin Hakan valmentaja, toinen reissussa olleista aikuisista)

”Mukava reissu ja aivan mahtava kokemus! Lähtisin uudestaan.” -Jonne

"Mielenkiintoinen ja silmiä avaava reissu mukavassa seurassa." -Kiia

”Hyvä reissu hieno kokemus. Oli mukava päästä tutustumaan paikalliseen kouluun ja paikallisen joukkueen harjoituksiin.” - Sampo